"Onko tää Viikon uutuuspoiminta?"

Kuulin tänään, että kaverini miehellä on ollut perinne, että joka pääsiäinen miehen äiti piilotti jokaiselle perheenjäsenelle Kinderin kotiin. Ja aamu alkoi niiden etsimisellä. Kuulosti ihanalta ja niimpä omin perinteen myös meille! Kiitos vaan Mari! :) Munat on nyt piilotettu (tosin vaan F
amilymanille ja IsoSlle.) Saa nähdä riittääkö IsoSn kärsivällisyys etsintään!

IsoS on ollut tämän viikon aavistuksen puolikuntoinen ja niimpä olemmekin olleet kotosalla koko viikon. Kerhoihin kun ei ole pakko mennä, niin olen myynyt kotona olen lomailuksi! Tuli itsellekin heti parempi fiilis kotona kökkimisessä. Ollaan kyllä oltu liikenteessä, lääkärireissulla kävimme eläinkaupassa (IsoSn suosikkikauppa) sekä ruokakaupassa ja Postissa. Postissa meitä odotti paketti parhaalta ystävältäni ja PikkuSn kummitädiltä. J oli ilmeisesti tuntenut piston sydämessään, kun isoS sanoi Jsta puhuttaessa ettei enää muista kuka se J oli. ;) J oli lähettänyt tytöille kevätterveiset, pikkuS sai ihanan Minni-paidan ja isoS hopeiset tennarit! :) Kiitos ja muiskut Helsinkiin! By the way, paketin lähetys Suomen sisällä maksaa yhtä paljon kun kirjakuoren mallisen paketin (about samanpainoset) lähetys Suomesta Saksaan!

Angry birds -tarrojen tutkimista

IsoSn lempipaikka kauppakeskuksessa

Rakas kummityttömme täytti viisi vuotta keskiviikkona ja soitimme onnittelupuhelun Saksaan! Voi kun M on jo niin iso! Muistan niin hyvin sen tunteen, kun M oli syntynyt. Oli hirveä loskakeli ja muutenkin ruma, sateinen ja pilvinen päivä ja mä kuljin kaupungilla kuin aurinko! Olisi tehnyt mieli julistaa kaikille, että minun kummityttöni on syntynyt tänään! <3 Mlla oli keskiviikkona ollut kaverisynttärit ja oli saanut paljon lahjoja. Illalla Mn äidiltä tuli kuvaviesti, missä Mlla oli meidän ostama Tuhkimomekko ja -korkokengät jalassa sekä teksti M:n mielestä paras lahja! Onnea rakas kummityttöni! <3 Olette rakkaita ja meillä on teitä ihan hirrrrrrmuinen ikävä!

PikkuS oli eilen ensimmäistä kertaa lapsiparkissa, äidin jumpatessa. Muita lapsia siellä ei ollutkaan kuin meidän tytöt ja hyvin oli mennyt! :) Eli nyt helpottuu munkin elämä jumppien suhteen, kun ei tarvitse aina hommata lapsenvahtia joka jumppaa varten.

Tänään tiedossa lungi päivä ja ilta. Aamulla ollaan leikitty vähän barbeilla ja mä käväsin jumpassa. Heti kun PikkuS herää, tämä perhe starttaa auton ja suuntaa nokan kohti naapurikaupunkia ja TIVOLIA! JEI! :)

Ps. Taidetaan kuunnella vähän liikaa Radio Aaltoa, kun IsoS osaa ohjelmatunnarit ulkoa sekä kuullessaan juontajan äänen, kysyy "onko tää Viikon uutuuspoiminta?" :D

Pullanpäivä ja pääsiäisen odotusta

Meillä on hauska perinne äitini kanssa, leivomme yhdessä pullaa! Viimeksi leivoimme joulun alla ison taikinan korvapuusteja. Eilen vuorossa oli rahkapullia, voisilmäpullia ja korvapuusteja. Leipominen lasten kanssa on aina hieman haasteellista, mutta kun meitä oli kaksi, homma hoitui hyvin. Pullien pyörittely ajoittui pikkuSn päikkäriaikaan. IsoS jaksoi hetken aikaa leipoa meidän kanssamme, mutta häipyi sen jälkeen leikkimään omaan huoneeseen! Voi kuinka sekin on jo iso tyttö! :)

Veljeni tuli perheineen kyläilemään ja mikä voisi olla parempi tarjottava kuin vastaleivottu pulla! Hyvin näyttikin maistuvan, veljeni laskeskeli syöneen yhden jokaista sorttia plus lisäksi neljä korvapuustia! :D Mihinköhän mahaan sekin niitä syö! 

Ei ehkä kaunein rahkapulla, mutta todella hyvän makuinen

Pullan leipomisperinne alkoi siitä, kun lupasin reilu vuosi sitten leipoa päiväkodille korvapuusteja. Minä! En ollut koskaan niitä tehnyt, joten soitin äidin apuun. Nyt homma hoituisi jo minulta yksinkin, mutta en ikinä saisi tehtyä yhtä hyvää taikinaa, minkä meidän äiti saa vaivatuksi! Familyman nauraakin aina esimerkiksi mustikkapiirakan pohjaani, että olenko lisännyt taikinaan sementtiä kun se on ihan kovaa! :)

Pakko vielä mainita erikseen, että IsoS käy maanantai aamupäivisin jumpassa samassa liikuntakeskuksessa missä itsekin käyn. Ryhmässä ei käy montaakaan lasta, mutta eilen paikalle ilmaantui ainoastaan IsoS ja ystäväni Tn samanikäinen tytär. Missä tahansa muussa liikuntakeskuksessa tai vastaavassa, jumppa olisi todennäköisesti peruttu, mutta ihana jumppaope päätti kuitenkin pitää jumpan kaksikolle, jotta me äidit pääsemme rauhassa alakertaan kahville! Kuinka hyvää palvelu voi oikeasti olla! Iso kiitos Terhille! :) Niimpä me äidit menimme pikkuisten kanssa kahville, sillä rakas ystäväni pastori S haluasi tarjota juhlalounaan minulle dietin päättymisen kunniaksi! <3

Tänään oli mukavia suunnitelmia. PikkuSn piti päästä ekaa kertaa samaisen liikuntakeskuksen lapsiparkkiin (IsoS lupaili pitää hyvää huolta pikkusiskosta), käydä mummalla ja vaarilla ja aamuksikin oli mukavia suunnitelmia, mutta IsoS olikin vähän kipeän oloinen. Jos olisin töissä, olisin vienyt tytöt hoitoon, mutta koska kyseessä on vain kerho, jäätiin kotiin ja toivotaan, että tauti ei kunnolla iskisikään kun nyt huilitaan. Pääsiäiseksi olisi tarkoitus suunnata pariksi päiväksi mökille ja olisi kurjaa jos suunnitelmat menisivät mönkään. 

On jännää, kun tietää, ettei ulos/ihmistenilmoille/jumppaan pääse, kuinka hinku sinne tulee paljon kovemmaksi, kuin jos vaan päätettäisiin viettää kotipäivää. No huomenna ainakin pääsen jumppaan jos illaksi en saa ketään tyttöjen kanssa. 

Täällä odotellaan jo kovasti pääsiäistä! Viime viikolla siivouksen jälkeen laitoin muutamat koristeet esiin ja heti tuli keväisempi fiilis.

Virpomis saaliit! Niitä syödään varmaan ensi pääsiäisenäkin

Suosikki pääsiäiskoristeeni

Ristus mikä viikonloppu!

Kyllä on pitänyt tänä viikonloppuna kiirusta! Kiireestä huolimatta on ollut ihana viikonloppu! :) Lauantai aamupäivän paistelimme IsoSn päiväkodin pääsiäispyrähdyksessä makkaraa ja vohveleita. Seurani oli mitä mainioin, kaverini P. Siinä me kaksi, yksi diettaaja ja yksi paastoilija haistelimme pari tuntia ihania tuoksuja, kuitenkaan mitään syöden! :) Tapahtuma oli menestys! Kiitos kaikille mukana olleille!

Jouduin inhottavasti jättämään pyrähdyksen siivoamiset ja paikkojen järkkäilyt muille ja kiirehtimään kakun koristeluun kotiin. Toimitin parhaan ystäväni Kn "ikääntymiskakun" sankarille ja tälläinen siitä tuli! Mitäs tykkäätte? Täytteenä oli mansikkainen valkosuklaamousse! Pyysin sankaria raportoimaan oliko täyte hyvää, sillä en pystynyt sitä itse maistamaan ja sain tänään illalla viestin, että kakku on murua myöten syöty. Eli ilmeisesti hyvää oli! :)

K:n synttärikakku

Tänään on ollut se päivä jota olen kovasti odottanut. Päivä, jolloin saan syödä leipää! :) Ja sillähän se aamu sitten lähti liikkeelle! Mutta... vähän se oli pettymys! Olin niiiiin odottanut sitä, mutta eipä se nyt kovin kummoista ollut. Enemmän mieleni teki sitten kuitenkin ananasta. (Hassua, että tässä kuuden viikon dietissäni ei ole saanut syödä ananasta tai yleensäkään hedelmiä!) Illalla kovasti odottamani lämpimät leivät, lämppärit eivät kuitenkaan pettäneet vaan maistuivat taivaallisen hyviltä! Ai-jaj! :) Lupasin kait laittaa kuvan niistä, joten tässä sekin! :)

JauhelihaAurajuustoAnanasJallari-lämppärit

Tänään on käyty virpomassa moneen otteeseen. PikkuSn rytmi on muuttunut ja pikkuneiti nukkuu enää kahdet päikkärit. Valitettavasti tyttöjen päikkärit menevät nykyään ristiin! Eli yhdeksästä viiteen jompi kumpi tytöistä nukkuu, lukuunottamatta lounasaikaa. Houh! Koskaan ei ole hyvä! No mutta asiaan.. Eli lähdimme aamulla tyttöjen kanssa virpomaan tyttöjen isomummon, mummin ja mieheni tädin (ja entisen naapurimme) luokse. Kaksi paikkaa pikkuS sinnitteli hereillä, mutta sitten uni vei voiton. Lounasaikaan kurvailimme kälylleni, isoSn kummeille sekä mummalle ja vaarille. Alkuillasta kävimme vielä pikkuSn kummisedillä (sinne ei olisi kannattanut mennä silloin yhdeksän maissa aamulla! Hihi!)

Familyman ja tytöt söivät pääsiäisdinneriä mummalla ja vaarilla, kun minä lähdin yllättämään rakasta ystävääni! Tänään oli ystäväni Kn virallinen synttäripäivä ja yllätimme hänet kokoontumalla tyttöporukalla brunssille! Olipa mukavaa! Onnittelut vielä muru! <3

Barbi-leikit ovat jo jonkin aikaa ollet in meidän perheessä. IsoS tykkää leikkiä itsekseenkin, mutta pyytelee usein myös minuakin leikkimään ja mä olen siinä niiiin huono!!! Kun menen hetkeksi leikkimään, huomaan hetken päästä alkaneeni taas siivoilemaan IsoSn huonetta tai järkkäilemään kirjahyllyä parempaan järjestykseen. IsoSlle ei riitä että istun vieressä ja teen barbeille kampauksia vaan niillä pitää leikkiä kanssa!  Mielestäni siihen, että leikkii yksin pitää kannustaa, mutta kai lapsen kanssa joskus leikkiäkin pitää. Mitä mieltä olette? Oonko huono äiti? Ennen pääsin pinteestä, kun ehdotin kirjan lukemista tai Afrikan tähden pelaamista, mutta enää sekään ei aina mene läpi, kun toinen tapittaa sinisillä nappisilmillä ja pyytää leikkimään "ihan pikkuriikkisen pienen hetken". Eilen illalla IsoSn mennessä nukkumaan, neiti kysyi koska sitten voisin leikkiä pitkän ajan, kun aina kerkiä leikkimään vaan hetken! Joo osu ja uppos! Tunsin piston sydämessäni! Lupasin, että tänään leikitään pitkään. Ja niin leikittiinkin. PikkuS konttasi mukaan leikkeihin ja mitä se sitten teki.. No nousi seisomaan! Oih ja voih! Ei kai sen nyt vielä olisi tarvinnut oppia! Nyt täytyy olla silmät selässäkin! Mutta voi sitä riemua kun neiti vihdoin punkesi seisomaan! IsoSkin innostui pikkusiskon taidoista, meni sponttaanista halaamaan siskoa ja kertoi kuinka ylpeä on siskostaan! <3

Kiireinen viikonloppu

Pakko kirjoittaa nyt, kun vielä kerkiän! Tiedossa on todella kiireinen viikonloppu! Huh! Ihan hengästyttää pelkkä ajatus! :)

Tänään on leivottu! Jipii! Aamulla täytin ystäväni huomiseksi tilaaman kakun. Täytteeksi tuli mansikkainen valkosuklaamousse! Nam! Tai mistäs mä tiedän, en ole maistanut koko täytettä! Kiitos dietin! Mutta luotan reseptiini, aiemmin se on ollut hyvää! :) Lisäksi olen tehnyt huomiseen päiväkodin Pääsiäispyrähdykseen 24 Peanut Butter-muffinssia! Niiden uskon olevan todella herkullisen makuisia! Täytteessä suklaata ja suolapähkinöitä! Aamulla maapähkinävoikuorrutus vielä päälle. Voi olla että joudun ostamaan kotiin yhden sixpackin! :)

Huominen aamu menee päiväkodilla, josta kiirehdin kotiin kuorruttamaan ystäväni kakun. Kiikutan sen yksin tai tyttöjen kanssa päivänsankarille iltapäivästä. Illalla olisi vielä sitruunajuustokakun leipominen edessä. Appivanhempani ovat pääsiäisen matkoilla ja meillä on pääsiäisdinner heidän luonaan sunnuntaina. Familyman lähtee viskiteistinkiin neljältä (Miten miesten illanistujaiset alkaa aina jo iltapäivällä! No hyvä puoli siinä tietysti on se, että ilta, ainakin tässä tapauksessa todennäköisesti päättyy myös aikasin! ;) ) Koska teistingin järjestäjänä toimii kälyni mies (onkohan sille jotain hienoa lanko/nato/kyty-nimeä?), kälyni (eli siis miehen sisko) tulee meille evakkoon! :) IsoS on innoissaan asiasta ja on suunnitellut jo barbileikkejä A:n kanssa. Jos lauantai tuntuu kiireiseltä, sunnuntai onkin jo sitten oma lukunsa! Pikku pupujen virpomiskierrosta, ystävien näkemistä, pääsiäisdinner, jumppa, illan "kisastudio". 

Huominen on diettini viimeinen päivä! Nopeasti on mennyt kuusi viikkoa! Ensi viikko ja seuraavakin huilitaan ja sitten palataan taas ruotuun! Pari kiloa pitäisi vielä karistaa.  Ei varmasti tee tiukkaakaan herätä taas kukonlaulun aikaan tyttöjen kanssa (Familymanin haistessa vierashuoneessa) kun pääsen syömään aamupalaksi LEIPÄÄ! Ja illalla luvassa kuusi viikkoa odotettuja lämpöisiä voileipiä! Lupaan laittaa kuvan niistä! :) Maiskis! 

Ps.  Sanonta kolmas kerta toden sanoo piti paikkansa virpomisvitsojen kohdalla! Maljakossa odottaa koristellut oksat sekä iso nippu somisteena. Kiitos Facebookin, löysimme hyvät apajat ja Familyman kahlasi meidän tyttöjen odotellessa autossa, nivusia myöten hangessa salistamassa parhaimmat oksat meille! :)

Hempeän vaaleanpunaisia ruusuja ja niitä perhanan pajunkissoja! :)

Tänään on ollut mukava päivä! Ja päivä on vasta iltapäivässä! Mutta aloitetaan eilisestä..

Paikallinen MLL järjesti eilen "kuukauden liikuttavan tapahtuman" ja tällä kertaa se oli DISCO! :D IsoS toivoi mukaansa tulevaa sulhoaan L:ä, mutta sulhasella taisi olla liian rankat etkot, pikku-reppuli oli oksennustaudissa kotona. Mukaan lähtikin sitten IsoSää vuoden vanhempi veljentyttö. Kerroin IsoSlle matkalla kerhosta kotiin, mihin olemme illalla menossa ja IsoSää alkoi kovasti jännittämään! Yhdessä mietimme mitkä vaatteet IsoS laittaa päälle ja miten laitetaan hiukset. Onneksi mumma oli tuonut joskus Köpiksen tuliaisina lilat kimallesukkikset jotka pääsivät ensikäyttöön! Kun IsoSn vaatteet oli valittu, pikku neiti katsoi minua ja totesi "Mut äiti! Mitkä vaatteet sä sitten laitat päälle!?" :) Äiti jätti bling bling -vaatteet kaappiin ja lähti ihan "tavallisissa" vaatteissa! 
Discon järjestämiseen ei paljoa tarvittu, että mehut saatiin irti lapsista. Otin oikein kuvan hienosta rekvisiitasta! ;) Vaikka dise kesti vain tunnin, illalla IsoS nukahti alta aikayksikön.

Discosomistukset

Eilisen isoimman hymyn kasvoille loi kuitenkin pikkuSn kummin tyttöystävän viesti, missä M tarjoutui hoitamaan tyttöjä silloin tällöin kevään aikana, jos haluan mennä esim. jumppaan! Voi mikä ihana enkeli! <3 Tiedän, että katsoessani puhelimeni yhteystietoja, siellä olisi lukuisia numeroita, mihin voisin soittaa, jos tiukka paikka tulee. Mutta se, että joku tarjoutuu vapaaehtoisesti tulemaan, koska töiden/koulun kannalta on iisimpi kevät, niin saa kyllä hymyn kasvoille! :)

Sain eilen yllättävän kakkutilauksen! Paras ystäväni (Niitä parhaita ystäviä on enemmän kuin yhdessä kädessä on sormia, mutta kaikkia heitä kutsun kuitenkin parhaaksi, paremmusjärjestykseen laittamatta!) täyttää sunnuntaina 30-vuotta. K on luvannut pitää kunnon juhlat kesällä, kun voimme juhlia niitä heidän ihanalla pihallaan. Ilmeisesti vanhemmat ja muut läheiset tunkevat kuitenkin lauantaina kahville, joten kakkuakin pitäisi kai olla tarjolla. Ystäväni K ja kakkuvuoat eivät tule toimeen keskenään (väitän kyllä että K on vaan liian ankara itselleen!), joten sain kunnian tehdä kakun partyihin. Visio K:lle menevästä kakusta oli heti selkeä! Vaaleanpunaista ja valkoista! Herkkistä! Söpöä! Tyylikästä! Kukkia! Niimpä olen eilisen illan, (unissani koko yön) ja aamun väkertänyt vaaleanpunaisia ja valkoisia ruusuja ja muita kukkia. Ihanaa! 

Aamupäivällä tytöt saivat leikkikavereita kun ystäväni S tuli poikiensa kanssa kylään. Oli ihana taas höpötellä vauva yms. juttuja "rauhassa" kun toisella on täysin sama elämäntilanne. Säästyy muiden korvat niiltä ruokarytmeiltä ja kakan koostumuksilta! ;)

Tänään Familyman ei mene kouluun (kevät taitaa ainakin koulun suhteen olla hieman iisimpi! Jipii!) vaan lähdetään TAAS metsästämään niitä pajunkissoja. Sitä ennen on kuitenkin ISoSn muskari (illalla ja huomenna leikitään taas muskariopea! :) )

Ps.Vika viikko diettiä käynnissä ja tulokset hymyilyttävät! :)Sunnuntaina mä aion niiiiiiin syödä leipää!!!

Jätskibaaria, vauvauintia, pajunkissojen metsästystä vol 2

Huh! Hauska ja ohjelmantäyteinen viikonloppu takana! Perjantai meni normaalipainollaan, käytiin kaupassa, vietiin IsoS "jätskibaariin", käytiin saunassa ja katsottiin Familymanin kanssa Voice of Finland.

IsoS ja Puuhanalle-jäätelö

Lauantaina olimme ekaa kertaa pikkuSn kanssa vauvauinnissa! Myönnän jännittäneeni hieman, mitä pikkuS tykkää, mutta hitsi vieköön! PikkuS oli kuin kala vedessä!!! Kun isoSn kanssa aloitettiin vauvauinti, hänen ollessaan kolmikuinen. Oli hieman eri asia aloittaa uinnit isomman vauvelin kanssa. Sukellusrefleksiä olemme pitäneet yllä kotona omin keinoin ja niimpä pikkuS pääsi sukeltelemaan jo muutamaan kertaan! :) IsoS oli myös mukana ja ällistytti meitä rohkeudellaan sukellella itsekseen!

Kävimme perinteisellä kahvittelulla "Kulmiksessa", paikallisessa kahvilassa. Diettini loppu häämöttää ja jouduin "repsahtamaan". Söin siis kahvilla lämminlohisalaatin (riisi korvattu raejuustolla), eli en punninnut salaattia ja lohta, kuten olen tehnyt viimeiset viisi viikkoa. Mutta ehkä se kuitenkin sallitaan! :) Heitin muut kotiin päikkäreille ja suuntasin itse jumppaan. Liikuntakeskuksessa, missä käyn, oli uusien ohjelmien startti ja pakko oli päästä heti testaamaan kaksi lempparia. Jo yksinään ko. jumpat ovat suht rankkoja, joten kaksi rankkaa putkeen... No myönnetään, olin aika poikki jumppien jälkeen! Kotiin tullessa, piti kuitenkin vähän puunata paikkoja, koska illalla meille tuli vieraita. 

Tuntuu edelleen oudolta, kun en ole leiponut pitkään aikaan! Dietin alussa mulla oli paljon kakkutilauksia, mutta nyt en ole päässyt juurikaan leipomaan! Yleensä viikonloppuna, jos meille on tulossa vieraita illalla, tulee leivottua (tai kokattua) jotain, mutta nyt jätin väliin! Sori vaan P,K,J,L ja A! :) Noh nyt tämäkin putki katkeaa, kun perjantaina leivon jotain päiväkodin Pääsiäispyrähdykseen! Lauantaina leivon sunnuntain pääsiäislounaalle yhden all-time-favorite-kakkuni, sitruunajuustokakun! Ja parasta sen kakun leipomisessa on se, että mä meinaan myös syödä sitä!!!! :) Enää pitäis keksiä mitä leipoisin sinne päiväkodille... Jos menisit päiväkodille myyjäisiin, mitä haluaisit ostaa? 

Hauskinta lauantaissa oli nähdä pitkästä aikaa ystäviä (ja tehdä yhteisiä pääsiäissuunnitelmia) sekä se, että pikkuS oppi konttaamaan!!! Tiistaina taisin täällä kertoa, kuinka pikkuS oppi ryömimään ja nyt on sitten siirrytty jo konttaamaan! :) 

Eilen, sunnuntaina oli mukava verkkaripäivä! Tai noh, IsoS halusi välttämättä uudet, vielä vähän liian isot sukkikset käyttöön ja tässä tulos! :)

Sunnuntaina käytiin mummalla ja vaarilla syömässä mun lempiruokaa (muut söi, mä olin jo syönyt salaattia ;) ) ja nukuimme Familymanin kanssa päikkärit ja isovanhemmat viihdyttivät sillä aikaa lapsia. Sieltä lähdettyämme, menimme etsimään niitä hitsin pajunkissoja ja ne ei todellakaan ole täällä metsän siimeksessä vieläkään valmiita! Katsokaa nyt! Ja nämä olivat isoimmat!

Isoimmat pajunkissat

Päätinkin, että meidän pihan perukoille istutetaan paju, ettei joka vuosi tarvitsisi metsästää pajupaikkoja ja rämpiä metsissä! :) 

Vaikka viikonloppuna on ollut kaikenlaista kivaa, paras hetki viikonlopussa oli sunnuntai-iltainen pajukissojen etsintäreissu ja eräs hetki sieltä.. Otin kuvan siitä, vaikka kuva ei todellakaan kerro kaikkea! Nyt tulee siirappivaroitus! Mutta katso alla olevaa kuvaa ja mieti.. Ei yhtään autojen ääniä vaan pelkkää linnunlaulua, pakkasta about kymmenen astetta, aurinko paistaa, lumi narskuu jalkojen alla ja jostain joku lämmittää puusaunaa. Harmi, ettei sitä tuoksua saanut tähän postaukseen! Ihana hetki!

Viikonlopun paras hetki

Mukavaa viikkoa kaikille! Muiskuja!!! <3

Kymmenen kiloa ja priimat korvat

Suuntasimme aamulla IsoSn kanssa lääkäriin korvien jälkitarkastukseen. Tuomio oli "priima korvat"! Eli kahdesti syöty antibiottikuuri oli tepsinyt ja vältimme liimakorvan ja putkituksen. Viime kerralla IsoSää nauratti kovasti lääkärissä kun puhuttiin liimakorvasta. Vuosi sitten putkitusta jo väläyteltiin, mutta kieltäydyimme, sillä IsoS oli jäämässä parin kuukauden päästä kotihoitoon. Melkein vuosi pystyttiinkin korvatulehduksia välttämään. 

Olenkin jo aiemmin täällä kertonut, kuinka vuoden alusta aloitin laihdutuskuurin. Muutaman ensimmäisen viikon aikana laihduin kolme kiloa "omatoimisesti". Helmikuun puolessa välissä aloitin dietin, jossa kurinalaisesti olen punninnut joka ikisen suupalani. Dietin kesto on kuusi viikkoa ja enää sitä on jäljellä puolitoista viikkoa. Tänään vaaka näytti -10 kiloa! Siis KYMMENEN!!! Wau! Aikamoinen suoritus mielestäni! Vielä olisi viitisen kiloa tavoitteeseen, mutta odotellaan nyt dietti loppuun, huilitaan vähän ja katsotaan sitten miten ne loput karistetaan. Kun tajusin laihtuneeni KYMMENEN kiloa (onhan kaikille nyt varmasti selvää, että olen laihtunut KYMMENEN kiloa! ;) ) soitin Familymanille ja ilmoitin, että joku palkinto tästä pitäisi saada! Familyman lupasi sen hoitaa. Kun ne viimeiset viisi kiloa on sitten karistettu, pitää hommata uusi palkinto. Mielestäni nämä voisi olla hyvä palkinto! Vai mitä mieltä olette?

Olen saanut paljon palautetta tästä blogista ja siitä, kuinka hyvälle mielelle tätä lukiessa tulee. (Kiitos kaikille palautteesta!)  Blogin tarkoituksenahan ei ole kirjoittaa mitään ylistysvirsiä helpoista ja söpöistä lapsista, rakastavasta aviomiehestä ja ihanista läheisistäni, vaan kertoa arjestani näiden ihanuuksien keskellä. Eli yritän välttää siirappia. ;) Jos joku tulee hyvälle tuulella tätä lukiessa, niin se on pelkkää plussaa! Itse olen onnellinen pelkästään siitä, että edes JOKU jaksaa tätä lukea! Eli kommentoikaan ystävät hyvät tekstien alle mietteitänne. Ei tarvitse kirjautua mihinkään, nimettömänäkin voi kommentoida! 

Mutta siitä onnellisuudesta piti kirjoittaa.. Luin pari päivää sitten Jenny Henrikssonin blogia onnellisuudesta ja siitä, kuinka onnellisuus ei tule pakottamalla. (Lisää Jennyn ajatuksia osoitteesta http://hidastaelamaa.fi/aiheet/blogit/) Olemme seurustelleet mieheni kanssa 15-vuotiaista saakka, eli PUOLET elämästämme. Siinä ajassa olemme yhdessä kasvaneet teineistä "muka-aikuisiksi" ja siitä sitten oikeiksi aikuisiksi. Olemme menneet naimisiin ja saaneet kaksi ihanaa ja tervettä tytärtä. Meillä on hyvät työpaikat, paljon rakkaita ystäviä, lämpimät ja läheiset välit sisaruksiimme ja vanhempiimme. Olemme terveitä! Kaikki on mennyt jotenkin "liian helposti" ja välillä miettii, että mitä sitä on tehnyt, ansaitakseen näin ihanan elämän! 

Kuitenkin siinä perusarjeessa nämä asiat saattavat helposti unohtaa! Tai unohtaa ehkä on väärä sana, vaan ehkä ne vaan jäävät taka-alalle. Parisuhteen arjessa onnellisuus on pieniä tekoja. Toiselle aamupalaleipien tekoa, iltapalan syömistä yhdessä, pieniä "rakkauslahjoja" tai yllätyksiä. Rakkauslahjat eivät ole ruusuja tai suklaarasioita vaan se voi olla vaikkapa putkenavaaja tai pyöränpumppu! Eli esimerkiksi jotain sellaista mistä toinen on saattanut valitella ja toinen tuo siihen ratkaisun/helpotuksen. Kokeilkaapa! Siitä tulee hyvä mieli saajalle, mutta etenkin antajalle!!! :)

Pakko vielä loppuun kirjoittaa, että sain tänään mukavan kakkutilauksen! Saan suuren suuren kunnian tehdä täytekakun parhaan ystäväni kolmekymppisille! Juhlat ovat vasta kesäkuussa, mutta sen verran innoissani olen toimeksiannosta, että suunnittelu on aloitettava heti! Ystäväni on suuri Arkajalat-fani, joten mitäs sanoisitte tämän tyylisestä? Tosin ton pääkallon jättäisin kyllä tekemättä.

Goonies kakku netin uumenista

 

"PikkuS on keisari!"

Ihan ensimmäiseksi, kaksi kuukautta konttausasennossa heilunut pikkuS oppi tänään ryömimään! Ihan vielä ei mennä kovaa paikasta toiseen, mutta karkuun lähtevän lelun perään kyllä ryömitään. Olen kauhun sekaisin tuntein odottanut, koska tämä päivä koittaa. Meillä on mennyt pikkuSn syntymän jälkeen super hyvin! Tytöillä ei ole ollut mitään kinoja, mutta tiedän että tästä se alkaa. Esimerkiksi isoSn barbikoti on oivalla korkeudella, kun halutaan mennä sotkemaan siskon leikkejä.. Alla kuva mumman ja vaarin joululahjasta. Ai pikkuisen hieno vai?!?!

IsoSn barbitalo

Meillä on perinteinen veljen perheen näkeminen peruttu tänään, mutta vilskettä on ollut tänäänkin! Aamulla, ihana ystäväni, naapurini, työkaverini, pastori S tuli kylään poikansa Ln kanssa. Leikit IsoSn kanssa lähtivät heti liikkeelle. Olemme syntyneet samana päivänä. Olimme raskaana samaan aikaan, odottaessamme esikoisiamme, ikäeroa lapsilla on kahdeksan viikkoa. Ostimme omakotitalot naapurikaduilta samaan aikaan, remontoimme ja muutimme samaan aikaan. On luksusta kun lähellä asuu ystävä, jonka luo voi hilpaista muutamassa minuutissa verkkarit jalassa ja tukka pystyssä. Niin kävi tänäänkin! Lisäksi itse itsensä meille kutsui ystäväperhe, jotka saivat juuri kolmannen lapsensa. Lapsia täällä oli siis neljä sekä kaksi vauvaa. Tosin pikkuS näyttää jo ihan jättiläiseltä tuollaisen pari viikkoisen seurassa! :)

IsoS ja L onkin jo raskausaikana päätetty parittaa toisilleen, niin IsoS saa mukavat appivanhemmat! Ja hyvin kasvatetun miehen! :) Yksi päivä IsoS kysyi kaulakorustani, mistä olen saanut sen. Kerroin että sain sen iskältä, Familymanilta lahjaksi kun menimme naimisiin. IsoS totesi, että Lkin varmasti ostaa hänelle jonkun nätin korun kun he ovat menneet naimisiin! :) Aivopesu siis tuottaa tulosta!

Tänään oli erikoinen päivä, sillä Familyman oli tänään illan kotona! Koulua ei siis ollut tänään ja isoS omi iskän kokonaan itselleen. Niimpä me hurautettaan pikkuSn kanssa pikkuneidin kummitädille! On niin mukavaa taas päästä turinoimaan! Familyman nauraakin, että jos puhun "nopean puhelun" Kn kanssa, se kestään vähintään 10 minuuttia. Ja se on oikeesti nopea puhelu!

Ihana aurinkoinen pakkaspäivä!

Meillä on useamman vuoden ajan ollut tapana mennä lauantaiaamuisin kaupungilla kahville. Ketään ei varsinaisesti koskaan pyydetä mukaan, mutta useimmiten kahvittelemme kälyni, ystäväperheen sekä mumman ja vaarin kanssa. Niin kahvittelimme tänäänkin. Se on ihana perinne! Me syömme usein lounaan samalla, joten ei tarvitse miettiä ruoka-asioita kuin vasta illalla. Tosin ensi viikolla rutiineihin tulee hieman muutoksia, sillä aloitamme (vihdoin) vauvauinnin. PikkuS on siis pian jo seitsemän kuukautta, mutta saimme vasta nyt paikan. IsoSn kummisetä vitsaileekin aina, että olisi hyvä iskurepliikki baarissa, kertoa tytölle että on jo vauvauintipaikkajonossa! :D Tarkkaan ottaen menemme perheuintiin. IsoS on aivan innoissaan! Raportoin sitten viikon päästä kuinka meni ekalla kerralla! 

Parin viikon päästä on palmusunnuntai! Kyllä se kevät sieltä tulla jolkottaa! :) Virpomisvitsojen haku jää meiltä AINA viime tinkaan, jolloin joudun rämpimään hangessa reisiin asti lumessa ja saan vain pikkuisia risuja. Tänä vuonna päätin olla ajoissa liikkeellä! Niimpä houkuttelin koko köörin pihalle ja lähdimme pajujen metsästykseen. Noh... Olin liian ajoissa! Ei ole pajunkissoja... Mutta nyt on paikat tsekattu ja oksasaksetkin valmiiksi vaunujen alla! Suurimmaksi keskustelunaiheeksi nousi reissulla se, onko paju PENSAS vai PUU!?!? Mitä mieltä te olette? Familyman väitti sen olevan pensas ja minä intin sen olevan puu! Alla olevassa kuvassa IsoS kävelee pajuPUIDEN välissä!

IsoS ja  muutama pajuPUU

Illasta on tulossa mukava! Ystävämme, pikkuSn kummisetä tulee tyttöystävänsä kanssa meille istumaan iltaa. IsoS meinaa pelata koko illan Afrikan tähteä, mutta ehkäpä me muitakin pelejä illan aikana pelataan. Viimeistään kun tytöt on saatu untenmaille. 

Kovasti odotan tätä dietin loppumista, että saa taas alkaa leipomaan!!! Tuntuu ihan hassulta, että meille on tulossa vieraita, eikä meillä ole mitään tarjottavaa! Paitsi loistava seura! :)

Hyvää naistenpäivää kaikille!

Johan on ollut kiireinen naistenpäivä! Huh! Nyt on siivottu, käyty kaupassa ja jumpassa sekä saunottu. Tämä hetki, kun tytöt on saatu sänkyyn ja on puhdas koti, jääkaappi täynnä ruokaa, syödään iltapalaa (tai no, Familyman syö ja mä diettaan ja syön raejuustoa! ;) ) on kyllä viikonlopun yksi paras hetki. Sama kuin joulu! Joulun odotus on kivempaa kuin itse joulu! 

Keskiviikkona oli tämän vuoden odotetuin päivä! Noh, ehkä ei kuitenkaan.. Mutta kovasti olen odottanut Greyn anatomian alkua! Ja sama klassikko, että kun on kovat odotukset, joutuu vähän pettymään! Oli ihana nähdä ystäväni Derek, Mer, Miranda.. jne mutta täytyy odotella että homma lähtee taas käyntiin (ja omat odotukset eivät ole niin korkealla) Muutenkin tämän hetkinen telkkaritarjonta on mun mieleeni! Tiistaisin ja torstaisin tulee Master Chef ja tiistaisin Masterin lisäksi Top Chef. Torstaisin ja sunnuntaisin pitää tapittaa suomalaisia selviytyjiä ja perjantain kohokohta Voice of Finland. Kaiken tämän lisäksi tulee vielä Iholla ja Neljän tähden illallinen. Tiukkaa tekee saada mahduttaa nämä kaikki viikkoon ja siksi osa näistä odottaa edelleen katselua digiboxilla. 

IsoS käy kolmena päivänä viikossa kerhossa. Matkaa kodilta päiväkodille on vajaa pari kilometriä ja matka taittuu joskus bussilla mutta yleensä kävellen. IsoS kulkee kävellen tai seistä töröttää seisomalaudalla. Matka takaisin kotiin, ilman IsoSää kestää noin 20 minuuttia. Sinne päin matka kuitenkin kestää reippaasti yli puoli tuntia! IsoS on kova tarkkailemaan maailmaa. Tänä talvena on tarkkailtu kaikkien talojen antenneja (kirjoitetaanko sitä edes noin!? No mutta niitä vempaimia omakotitalojen katoilla kuitenkin!), jääpuikkoja (päiväkodille on useampia reittivaihtoehtoja, mutta me kuljetaan aina sitä samaa, koska matkalla on jättiläisen kokoinen jääpuikko yhden talon räystäästä roikkumassa! Mutta sitten se, minkä takia se meidän matka kestää ja kestää on kuvattuna alla... 

Käpyvauva

IsoSn näkiessä kuusen oksan, pitää tarkastella löytyykö sieltä käpyvauva. Jos löytyy, se pitää kerätä talteen. Meillä on rattaiden alaosa täynnä noita käpyvauvoja! Mutta ihanaa, että meillä on -useimmiten- aikaa vähän niitä matkalla tutkiakin. Kyllä maailma on tuollaisen kolme vuotiaan silmillä ihmeellinen! 

Kai kaikki naiset ovat saaneet kukkia tänään? Edes itse ostettuja! Familyman oli pysähtynyt työmatkalta tullessaan kukkakauppaan ja ostanut  hienon kimpun meille tytöille. <3

Kuin uusi ihminen!

Ihana pikkuS ilmeisesti kuuli eilisiltaiset toiveeni pitkistä yöunista, koska tänä aamuna meidän sängystä nousi kuin uusi ihminen! Nukuin kuin tukki koko yön ja niin nukkui pikkuSkin! Heräsin kahdeksan tunnin yöunien jälkeen suloiseen jokelteluun ja tämä mama oli yhtä hymyä! Ja niin tuntui olevan myös pikkuS. 

Kun isoS oli pieni, olin ihan hermoromahduksen partaalla kun isoS heräili parin-kolmen tunnin välein! Nyt toisen lapsen kanssa sitä on paljon rennompi kun tietää, että tilanne on ohimenevä ja helpottaa muutamassa kuukaudessa. Jossain päin maailmaa herättämistä kesken unien on pidetty kidutuskeinona. Eikä se kyllä kaukaa siitä täälläkään liippaa! ;)

Tänään on muutenkin ollut mukava päivä! Aamulla saimme kylään ystäväni ja lapsetkin saivat leikkiseuraa. Tosin nämä pienimmät eivät vielä toisistaan juuri perusta, mutta isommat leikkivät niin sopuisasti keskenään. Ja sotkukin oli sen mukaista. ;) Illalla isoSllä on muskari, mutta neiti on ilmoittanut ettei halua mennä sinne, "koska iskä on KERRANKIN kotona!" :) Eli iskä, Familyman, käy työn ohella myös koulua ma-to. Toinen vuosi on nyt meneillään ja kyllä täytyy nostaa hattua että jaksaa joka arki-ilta huristella 40 minuuttia suuntaansa. Plus kouluhommat mitkä pitää hoitaa sitten yöllä tai viikonloppuina. Mutta nostan kyllä myös itselleni hattua että jaksan yksin viikot näiden kahden pikku prinsessan kanssa. (kuka sen kissan hännän nostaisi, ellei kissa itse! ;) ) Onneks mulla on hyvät tukiverkot, kun oma äitini on eläkkeellä ja voi tulla jos tarvitsen apuja. Lisäksi tiiviisti mukana meidän elämässämme on mumma ja vaari sekä ihana kälyni. Ilman näitä ihanuuksia, en olisi käynyt pikkuSn synnyttyä viikolla jumpissa lainkaan ja todennäköisesti kulkisin vaan tsombiena mustilla silmän alusilla päiväkodin ja kodin väliä! :) Isot kiitokset ja suukot teille rakkaat! <3

Kotona nyhväystä ja villasukkia

Ihana koti ja villasukka päivä tänään takana! Esikoisemme, isoS, käy kerhossa kolmena päivänä viikossa. Kerho on aina kolme tuntia kerrallaan. Sain eilen ihanalta Vaariltamme tarjouksen, josta en voinut kieltäytyä! Vaari lupasi kuskata ison Ässän kerhoon ja takaisin! Eli siinä vaiheessa kun olisi pitänyt lähteä juosten päiväkodille, olin kotona vielä yöpaita päällä aamupalapöydässä lukemassa lehteä! Ah! Arjen luxusta!:)

IsoS lähti kerhoilemaan ja me jäätiin pikkuÄssän kanssa kotiin nyhväämään. Nyhväily kotona villasukat jalassa on ihanaa, mutta koska olen äitiyslomalla ja saan viettää kotona aikaa ihan riittävästi, koko päivää ei kyllä voi täällä nyhvätä. Ihana anoppini tuli hoitamaan tyttöjä alkuillasta ja minä suuntasin jumppaan. Jumppailu on niin henkireikäni! Vaikka kuinka olisi ollut rankka päivä takana, niin jumpan jälkeen kaikki on taas paljon paremmin. Ja ai että tulee hyvin uni illalla! Ihan kuin uni ei tulis muutenkin, voi kun pikkuS vaan antaisi minun nukkua koko yön! No pari kuukautta vielä, niin eiköhän pikkuneiti saada opetettua talon tapoihin! Hihi!

Mukava maanantai takana! Tästä hyvä aloittaa viikko!

Meillä on ihana tapa perheeni (siis äitini, veljeni ja hänen perheensä) kanssa! Me näemme joka maanantai jonkun meidän luona, syömme ruoan ja kahvittelemme. Yleensähän maanantait on vähän kökköjäpäiviä mutta tällä on niin mukava aloittaa viikko! Veljelläni on vuoden meidän esikoista vanhempi tyttö jota meidän isoS odottaa aina innolla leikkimään. 

Eilen oli meidän vuoro kestitä konkkaronkkaa. Koska veljeni tulee suoraa töistä ja lapsillakin on samaan aikaan kiljuva nälkä, tein ruoaksi ihan perinteistä makaroonilaatikkoa! Keittiössä kävi aikamoinen kuhina ja  mahat tuli täyteen. Kaikki ottivat lisää ja tytöt oikein kilpailivat kumpi jaksaa syödä enemmän.. Miten tuollaiset kolme-neljävuotiaat haluavatkin kilpailla KAIKESTA!!!

Jälkiruoaksi oli tehnyt mansikkakääretortun. Olen itse kuuden viikon teholaihdutuskuurilla (jäljellä vielä 3 viikkoa),enkä voinut maistaa yhtään miltä torttu maistui! Mutta kuulemma oli tosi hyvää ja maistui ihan mansikkapehmikselle!Voin laittaa reseptiä, jos jotain lukijaa kiinnostaa!

Olen tosiaan aloittanut kolmisen viikkoa sitten laihdutuskuurin, missä minulla on tarkat ohjeet mitä pitää syödä ja  kuinka paljon jumpata. Ja kaikki ruoka pitää punnita. Aamupalaksi syön rahkaa, mehukeitto, marjoja ja kaikenmaailman leseitä.  Joo kuulostaa ihan herkulliselta, mutta jos kolme viikkoa syö samaa aamupalaa, alkaa pikku hiljaa tökkiä... Lounaaksi ja päivälliseksi on tarjolla kanaa/lohta/kalkkunaa.. sekä kasviksia. Välipalaksi proteiinipatukka ja iltapalaksi raejuustoa. Olin ihan varma että tästä kuudesta viikosta tulee tuskien taival, mutta tosi hyvin on mennyt. Millekkään pussikeittodietille en lähtisi, varsinkin kun imetänkin vielä. Enemmänkin kutsuisin tätä ruokaremontiksi! Olen ollut aina, mutta varsinkin imettäessä varsinainen sokerihiiri, mutta nyt sokerista on päästy eroon. Jos oikein alkaa tehdä mieli herkkuja, juon lasin light limpparia. Tiedän ettei sekään mitään terveellistä ole, mutta hei, pakko kai jotain paheita olla, kun muuten on niin täydellinen! ;) 

Dietin tulokset ovat olleet yllättävän hyviä, varsinkin kun ottaa huomioon, että kotona häärää kaksi pientä lasta, joten salille ei pääse silloin kuin itselle sopii ja että olin kipeenä viikon. En ole viikkoon urheillut, mikä on todella epätavallista minulle. Rakastan käydä jumpissa, varsinkin nyt kotona olleessa! Mitä enemmän tulee hiki, sen parempi. Tänään meinaan uskaltautua jumppaan, vointikin on jo parempi. Ihana mumma (eli anoppini) tulee leikkimään tyttöjen kanssa siksi aikaa.

Heippa kaikille teille kahdelle lukijalleni! :)

Olen jo parin kuukauden ajan pohtinut, kuinka olisi kivaa alkaa pitämään blogia. Tänään sitten sain puhelun rakkaalta anopiltani, joka suositteli minua blogin pitoon. Anoppini mielestä teen niin hienoja ja hyvänmakuisia kakkuja, että blogia pitäessä saisin markkinoitua kakkujani paremmin ja joku muukin kuin lähipiirini saattaisi jopa tilata sellaisen minulta! :)

Silloin pari kuukautta sitten kun kypsyttelin blogia mielessäni, hylkäsin kuitenkin lopulta ajatuksen, koska ajattelin että mitä tälläisellä kolmekymppisellä kahden lapsen kanssa kotona olevalla äidillä ja vaimolla muka olisi kirjoitettavaa. Tai kirjoitettavaa ehkä olisi, mutta kuka niitä jaksaisi lukea. Tätä pohdin miehelleni, joka oli samaa mieltä! ;) Thanks Familyman! <3 Noh, tänään sain kuitenkin pienen kipinän ja päätin kokeilla. Jos tätä blogia alkaa lukemaan joku muukin kuin ihana anoppini, ei kai se sitten hukkaan mene! 

S